perjantai 12. helmikuuta 2016

Onnellinen ponikuiskaaja








Tiedättekö ne sellaiset aamut, kun itse heräät aikaisin etkä saa enää unta, mutta kaikki muut vielä vetävät hirsiä vällyjen välissä, ja sitten vähän tylsyttää? Oma nukkumiseni on ollut vauvamahan tuoman tukaluuden, supistusten ja kaikenmaailman hormonihuurujen vuoksi ihan mitä sattuu, mutta Antin (tai koirien) unenlahjoihin eivät ole raskaushormonit alkaneet vaikuttaa. Jännä juttu.

No, pian tässä talossa on tuskin enää sitä ongelmaa, kunhan hukkapätkä syntyy ja alkaa pitää huolen siitä, ettei meillä nuku enää kukaan.

Tänään nukuin itsekin poikkeuksellisen myöhään, puoli yhdeksään. Monta päivää jatkuneen vesisateen jälkeen oli ihana painua pihalle huomaamaan, että maahan oli satanut paksu kerros lunta. Pihatiellä ei tarvinnut liukastella ympäriinsä, rapa ei roiskunut eivätkä lumen alta paljastuneet koirankakkajöötitkään koristaneet kylänraitin pientareita. Ah. Vaikken erityisemmin talvi-ihmisiä olekaan, niin kyllä helmikuussa pitää vielä olla lunta.

Koirille aamulenkkiä ehdotellessani katsoivat ne minua Antin kainalosta peittojen alta kuin halpaa makkaraa. Poppa-ponista saa onneksi aina lenkkikaverin, ja polle kirmasikin intopinkeenä vastaan kun lompsin pihattoa kohti riimun kanssa. Hör-hör-hör vaan kuului.
Mahdoimme olla aika näky: minä lyllersin ähisten auraamattomassa lumessa ja vikuri, narussa kulkemista vielä opetteleva oriponkura hölkötti vieressä virtaa täynnä hyörien ja pyörien kuin mikäkin väkkärä. Jossain kohtaa ponikakara vallan riemastui ja päätti kellahtaa keskelle tietä piehtaroimaan. Olo oli kuin paremmallakin hevoskuiskaajalla.

Iltapäivästä loputkin perheestä saivat kammettua itsensä vällyistä. Isäntä poikkesi kauppareissullaan kukkakaupassa ja muisti minua tulppaanipuketilla. Aviomiespisteitä ropisee.

6 kommenttia:

  1. Ei hitsi, nyt vasta huomasin sanaleikin. Onko se tahallinen? Eliiii... teillä on jo riippumatto hankittuna, koska kohta rupeet mammaksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh juu, toisaalta tähdätään sellaiseen tomhodgkinsonmaiseen vanhemmuuteen että maataan riippumatossa ja katsellaan kun lapset näkyvät pilkkuina horisontissa, ja toisaalta taas pyritään riippumattomiksi esimerkiksi kaupan vihanneslaareista :D

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kaunis kiitos :) Kaikki kunnia siitä kuuluu kuvauksellisille malleille!

      Poista
  3. Minä mietin käpy kireellä että mikä heleketin sanaleikki??? Luin postauksen moneen kertaan ja yritin ymmärtää mitä kohtaa en ymmärrä! Mutta siis se olikin tuo blogin nimi!!! Mainio keksintö, ja tuo Hodgkinsonin pedakogiikka on niin mun juttu! :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D

      Jep, Tom Hodgkinson on fiksu mies! Hänen kasvatusoppaansa onkin sitten ainoa opus vanhemmuudesta, mitä tässä talossa on tullut luettua lasten kasvatukseen liittyen... Näillä siis mennään :D

      Poista