perjantai 7. heinäkuuta 2017

Terveisiä kylpyhuoneremontin keskeltä


Heipähei täältä remonttisekoilujen keskeltä! Uhkailin aiemmin päivittäväni kylpyhuonerempan väliaikatiedotetta. Tässä tulee, tuutin täydeltä.

Täältä löytyy aikaisempi kylpyhuonepostaukseni, mikäli haluat lukea kylppärin vaiheista kronologisessa aikajärjestyksessä. En ole itsekään lukenut tuota kirjoitusta sitten sen julkaisun, joten oli ilo huomata, kuinka paljon edistystä on tapahtunut. Toki työmaa seisoi kaksi kuukautta niillä sijoillaan: kevät ja alkukesä oli meillä hektistä, ja Antti joutui puurtamaan töissä vähintään 12-tuntisia työpäiviä. Nyt isäntä piti kuitenkin "lomaa" juhannuksen jälkeisen viikon, ja kaikki muutokset edelliseen postaukseen nähden onkin ryskätty menemään tässä parin viikon sisään. (Tuntuu muuten ikuisuudelta tämä kaksi viikkoa, jos saan pienen sivuhuomautuksen tehdä.)



Levytettyjen seinien päälle vedettiin suihkunurkkauksen puolelle kolme kerrosta vedeneristettä. Kuivan puolen, eli ns. "kodinhoitotilan", seinälevyjen päälle laitettiin tartuntapohjusteeksi kosteussulku.

Näiden kerrosten kuivuttua seinät päällystettiin kauttaaltaan kerroksella saneerauslaastia. Vaarinihan oli ammatiltaan tasoitemies, joten minulle laastin levittäminen oli ihan tuttua kauraa, nimenomaan katselun osalta. Katselin Antin ähellystä ja kiroilua laastin levityksen aikana ja mietin, että vaari sai touhun näyttämään niin kumman helpolta. Antti oli touhussa ihan ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, enkä kehtaa edes toistaa tähän niitä ärräpäitä, mitä miehen suusta pääsi laastin levittämisen aikana. Todettakoon vain, että tämä taisi olla se kylpyhuonerempan epämiellyttävin osuus.

Laastin kuivuttua päästiinkin tekemään valmista pintaa. Olin haikaillut kylpyhuoneeseen suht luonnollisen näköistä pintaa ilman turhia krumeluureja, ja Antti tiesikin ehdottaa mikrosementtiä. Olin alkuun hiukan skeptinen: sementistä tuli mieleen röpelöinen ja karhea pinta, johon kaikki koirien aiheuttamat kuraroiskeet jäisivät syyssäillä kertaravistelun jälkeen kiinni kuin paska junttilan tuvan seinään. Pinnan ulkonäkö kuitenkin miellytti, ja kun Antin vanhalla kaverilla sattui vielä olemaan kyseistä mömmöä myyvä liike täällä Tampereella Nekalassa, poikkesimme katsomaan.

Mikrosementti ei suotta sisällä nimeensä sanaa mikro, sillä tuote on kuivana koostumukseltaan hienon pölymäistä ja kuivuttuaan pinta on täysin sileä. Silti se ei kiillä, vaan on hyvinkin luonnollisen näköinen. Valkkailimme liikkeessä tovin (jokainen maaleja joskus shoppaillut tietää, kuinka sula mahdottomuus on havaita lopullista väriä siitä postimerkin kokoisesta värilastusta), ja päädyimme lopulta kahden värin yhdistelmään: kaksi kerrosta vaaleaa harmaan sävyä alle ja kerros luonnonvalkoista päällimmäiseksi.

Kylpyhuone, lattialla yksi kerros vedeneristettä
Mikrosementti oli meidän oman remppareiskan mukaan todella miellyttävää levittää (varmaan aiempi, pysyviä traumoja aiheuttanut laastikerros kummitteli vielä mielessä). Aineen hyvä ja huono ominaisuus on kuitenkin sen todella nopea kuivuvuus: noin vartissa se ehtii kuivahtaa niin seinään kuin ämpäriinkin, joten tököttiä kannaattaa tehdä astiaan vain sellainen määrä kerrallaan, minkä ehdit viidessätoista minuutissa levittää seinään.

Lopputuloksen nähtyämme pohdimme, olisiko sittenkin ollut parempi jättää valkoinen kerros pois ja jättää vain harmaa pinta näkyviin. Hyvin tummiin lattialaattoihin päädyttyämme totesimme raikastavan valkoisen kuitenkin ihan toimivaksi ratkaisuksi.


Lattiaan levitimme kolme kerrosta vedeneristettä suoraan valetun betonin päälle. Vesieristekerrosten annettiin seinien tapaan kuivua täysin ennen seuraavaa kerrosta, ja jokainen kerros sai ihan tosissaan olla reilulla telalla vedetty, eli paksu.

Vesieristyksen kuivuttua Antti ryhtyi laatoitushommiin. Halusimme (tai no, minä halusin) ehdottomasti tummat lattialaatat, joissa olisi joku juju, jotta melko neutraaleille seinille tulisi kontrastia ja toisaalta taas suihkuseinän mosaiikkikuvioiselle laatalle vähän jotain jatkumoa. Sopivat laatat löytyivät puolivahingossa Nekalan (kyllä siä on kaikkee!) Rauta-Otrasta, kun kävimme ostamassa työkaluja seinäpintojen levitystä varten.


Laatoitus on nyt parhaillaan käynnissä, ja seuraava etappi on laattojen saumaus ja ensiviikolla saapuvien suihkuseinän laattojen odottelu ja asennus. Kun lattialaatat on saatu saumattua, pääsemme asentamaan paikoilleen hartaasti kaivatun pesukoneen. Huussissa käyminen on minulle täysin okei, ja peseytyminen saunallakin ainakin näin kesäaikaan menettelee (jos vain ehtii lämmittää vettä), mutta jumankekka on hienoa, että pystymme pian pesemään vaatteet kotona, ajamatta sataa kilometriä paatsen luokse pyykkäämään parin koneellisen tähden. Meidän perheessä, jossa toinen tekee äärimmäisen hikistä työtä ja toinen hoitaa eläimiä paskassa ja kurassa rämpien, ja kolmas sattuu olemaan taaperoikäinen, pyykkiä kertyy aika tavalla.

Kun siis sen pesukoneen saan, lupaan olla (ainakin hetken) valittamatta mistään.









10 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää ja siistiä työnjälkeä! Sieluni silmin nään sut lumoutuneena tuijottamassa lasisen luukun äärellä pesukoneessa pyörivää pyykkiä, kunhan saatte siellä remontin sille mallille, että koneen saa kantaa pesuhuoneeseen. Ootko muuten kysäissyt naapurustosta pyykkäysapua, joku ystävällinen vois huolia vierasta pyykkiä koneeseen pyörimään, varsinkin kun nappaat tuon pikkuhurmurin mukaan kaihtimia räpsyttelemään. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, välitän meidän pääremontoijalle terveiset! :) Haha, pystyn itsekin niiiin näkemään tuon skenaarion: ilmotan vaan että "äiti ottaa nyt vähän omaa aikaa" ja painun tuijottamaan, kuinka likavesi huljuu pesukoneen hyrrätessä viemäriin :D
      Enpä ole muuten hoksannut kysyä. Meillä on sikäli vähän haastavaa, että ainut ihan tässä asuva vakinaapuri asuu kesät muualla (hän olis talvella kyllä varmasti tarjoutunut pesukoneen vuokraajaksi, hitto kun en tajunnut kysyä) ja seuraavaksi lähimmät naapurit ajavat työkseen taksia ja ovat niin hulluihin aikoihin kotona, että olemme yhteydessä lähinnä tekstiviesteillä. Mutta hyvä vinkki kyllä, jos vaikka sattuu että pesukone kosahtaa joskus tulevaisuudessa :) Ja kumpaisetkin naapurithan ovat meidän pikkuhurmuriin ihan hulluina, eli varmaan toimisi senkin puolesta tuo juoni :D

      Poista
    2. Saatat saada lapsen jopa kaveriksi tuijottamaan pyykkien peseentymistä. Olen kuullut, että se on monien lasten mielestä tavattoman kiehtova ohjelmanumero. Äiti-tytär-aikaa olisi se!

      Poista
    3. :D Täytykin testata, josko tästä urkenisi mun ja ipanan ensimmäinen yhteisharrastus!

      Poista
  2. Hei ja toi pesukoneenpyörimis-kommentti oli multa, olin vaan kirjautuneena eri tilille niin sen takia outo profiili. :P

    VastaaPoista
  3. Olen kerran tehnyt laastihommia ja jaan täysin pääremontoijan tunnelmat:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä touhussa sen verran hiki ja kirosanat lentelivät, ettei jäänyt epäilyille sijaa.

      Poista
  4. Hitsi, ootte niin reippaita ja jaksavia! Mutta tulostakin tulee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ana, sinä se jaksat kans aina tsempata! :)

      Poista