Kohti omavaraisempaa elämää 2018: Kituuttelua

12.00
Heipä hei heinäkuu! Taas on aika kimppapostauksen, jota olemme muiden omavaraisuusbloggaajien kanssa tahoillamme toteuttaneet aina näin kuukauden ensimmäisen maanantain kunniaksi. Jos olet seuraillut blogia vasta vähän aikaa, niin kyse on siis lyhykäisyydessään tästä: mukana on kaikenkirjava joukko omavaraisempaan elämään tähtääviä bloggaajia, jotka kertoilevat tälle vuodelle asettamistaan tavoitteista omavaraistelunsa suhteen sekä siitä, kuinka suunnitelmat ovat kuukausi kuukaudelta edenneet (tai kuinka eivät ole). Osallistuvat bloggaajat tavoittelevat korkeampaa omavaraisuusastetta kukin omista lähtökohdistaan ja omiin tavoitteistaan, ja mukaan mahtuu kaikkea kotitarvekasvimaaviljelijöistä kokonaisvaltaisempaan omavaraisuuteen tähtääviin kirjoittajiin. Linkit muiden tuoreimpiin sarjan teksteihin löytyvät postauksen lopusta.


Meidän omavaraispyristelyistämme voit lukea sarjan aiemmista kirjoituksista:




Kesäkuussa jaksaminen ja ehtiminen oli hiukan kortilla, joten emme edes haaveilleet tarttuvamme mihinkään isompaan urakkaan. Suurin projektimme, vauva, on osoittautunut todellakin projektiksi isolla P:llä, ja viimeinen raskauskuukausi on ollut... no, raskas. Lisäksi menin ja perustin pienen yrityksen, ja sen toimintakuntoon puuhastelussa on riittänyt työtä. Kaikki muu liikenevä aika ja energia onkin kulunut ihan perus hommiin, kuten kuivuutta vastaan taisteluun, kitkemiseen, eläinten hoitoon ja kanojen pitämiseen pois istutuksista.


Tosiaan, kuivuus. Se on vaikuttanut varmasti kaikkiin, jotka yrittävät kasvattaa ulkosalla ylipäätään yhtään mitään. Ahkerasta apukastelusta ja parista rankkasateestakin huolimatta maa on niin perin juurin kuivaa, että kasvien voimat kuluvat kasvun sijasta hengissä sinnittelyyn. Yrtteja lukuun ottamatta en ole päässyt korjaamaan vielä edes salaattisatoa omasta maasta. Toivon, että syksy onkin sitten oikeaa ruokaomavaraisuuden riemujuhlaa, vihannesten kasvettua ja kypsyttyä vihdoin ja viimein korjuukuntoon.


Loppukesällä ja syksyllä minä ja yritykseni teemme ensiesiintymisemme parissa tamperelaisessa myyntitapahtumassa, ja olen kerännyt ahkerasti villiyrttejä myyntituotteita varten. Siinä ohella olen hamstrannut kasveja myös omien talvivarastojen täydennykseksi. Jos siis sato muuten jäisikin pieneksi, niin ainakin maitohorsmaa ja nokkosta meillä on talven yli kaapit pullollaan!



Maakellarimme alkaa muistuttaa enemmän metsän mörököllin kotiluolaa, kuin ruokatarpeiden varastointipaikkaa. Olen silti päättänyt, että jos en mitään muuta saa aikaiseksi syksyyn mennessä, niin kellarin hoidan ainakin jonkinlaiseen käyttökuntoon. Sisäänkäynnin seinämän pahempi romahdus on viivästyttänyt toimeen tarttumista, mutta kunhan isäntä ehtii avukseni, ryhdymme ihmettelemään, millä mokoman saisi vielä pelastettua. Sitä odotellessa ajattelin niittää kellarin esiin vuohenputkiviidakon alta. Niitetyn vihreän kokeilen kuivattaa eläinten rehuksi talven varalle. Josko sillä saisimme hiukan pienennettyä rehun ostamisen, ja ylipäätään teollisen rehun syöttämisen, tarvetta.

Mustaherukkapensaan tulevan sadon päivittäinen tarkastus käynnissä.

No niin, lyhyestä virsi kaunis tällä kertaa. Mitäköhän muut omavaraistelijat ovat saaneet kesäkuun aikana aikaiseksi? Käy kurkkaamassa:



17 kommenttia on "Kohti omavaraisempaa elämää 2018: Kituuttelua"
  1. Totta, kuivaa on ollut... Toivon, että saamme lisättyä tänä kesänä rännejä, että saa kerättyä sadevettä aiempaa enemmän. Olemme myös vuoranneet kasvatuslavoja sisäpuolelta savella ennen mullan laittamista, jotta ne sitoisivat mahdollisimman hyvin kosteutta. Se on kyllä auttanut, sillä ei-vuoratuissa kasvilavoissa on selvästi kuivempaa. Paljon tsemppiä sinne yritykselle, vauvalle ja viljelmille. Toivotaan tosiaan runsassatoista syksyä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo savella vuoraaminen mulla unohtui tänä vuonna tehdä, kun kasvilavoja kauhealla höökillä perustin. Se tosiaan varmasti auttaisi! Nyt tuntuu suorastaan lomalta, kun taivaalta on ripsinyt reippaammin vettä, eikä tarvitse joka päivä käydä läpi sitä tolkutonta kastelurumbaa :D Kiitos tsempeistä, kyllä se tästä vielä!

      Poista
  2. Samaa kituuttelua se taitaa olla vähän kaikkialla :( Tämä kesä on eri tavalla rankka viljelylle, kuin viime kesä.

    Tuo kellari on kyllä aika mielikuvitusta herättävän näköinen, kiva nähdä se joskus valmiina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ollut ihan vastakohta viimevuoden haasteille tämä kesä. Viime kesänä ei tosin kasvanut sekään vähä, mitä tänä vuonna. Eli parempaan suuntaan kumminkin mennään :D

      Itseänikin oikein jännittää, mitä kellarista mahtaa kuoriutua valmiina... Saa nyt tosin nähdä, mitä ylläreitä sieltä vielä paljastuu kun pääsemme sen kimppuun kunnolla ruoputtamaan.

      Poista
  3. Alkukesän kuivuus oli kyllä ihan uskomaton! Onnea ja menestystä uudelle yritykselle <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, näin oli! Kiitos kovasti <3 Kirjoitan firmasta varmasti pian lisää, kunhan saan selätettyä tämän loppuraskauden kooman.

      Poista
  4. Vauvat ja pienet lapset vaan vaativat aikaa, sen huomaa sitten taas kun ne on isompia että sitä aikaa jää paremmin myös muihin proggiksiin. Tsemiä uudelle yritykselle ja toivottavasti saatte maakellaria kuntoon, se on tulevaisuudessa varmasti hyödyksi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän nuo tekevät, jo ennen syntymäänsä :) Maltti olisi tietysti valttia tässäkin asiassa, mutta itselläni se tuntuu ainakin olevan usein kortilla, kun on näistä projekteista kyse.. :D
      Toivotaan tosiaan, että kellari saadaan kuntoon. Olisi ihan kullan arvoinen kapistus toimiessaan, kuten pitää.

      Poista
  5. Ihanaa kuulla uudesta yrityksestäsi; onnea uudelle taipaleelle, johon villiyrtit siis ainakin jotenkin kuuluvat 😊 Kuivaa on tosiaan; sitä samaa meilläkin - ja mun postaus täysin selviytymistaistelua kuivuutta vastaan 😅 Sähelsin julkaisuvaiheessa, ja nyt linkkini ei toimi kenenkään postauksessa; oikea osoite postaukseen on http://mrssinn.blogspot.com/2018/07/permakulttuurin-vesilahteilla-water.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, villiyrttipainotteista on touhu, näin alkuun ihan vain villiyrttituotteiden ja keruupalvelujen merkeissä, tarkoitus toki olisi siitä sitten laajentaa hiukan toimintaa, kunhan saa nyt ensin kaikenmaailman synnytykset ja hektisimmän vauva-arjen alta pois :) Varmasti kirjoitan asiasta pian paremmin lisää!

      Muokkailin toimivan linkin listaan!

      Poista
  6. Kuivuutta on ollut, mutta meillä on onneksi tuo lampi. Ilman sitä kasvimaanpito näissä mittapuissa olisi mahdotonta.

    Ilmoittele ajoissa, missä tapahtumissa aiot olla. Jos vaikka tulisin moikkaamaan! 😃

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on järvi, mutta ranta on niin umpeenkasvanut ja upottaa liejuun, että käsipelillä sieltä on vettä mahdotonta hakea. Pitäisi olla uppopumppu ja joku systeemi, millä sen saisi veteen saakka! Tätä jo vakavasti mietittiin, mutta onneksi tuli sen verran sateita, ettei tarvinnut taas yhtä uutta projektia pistää vireille... :)

      Ja ilman muuta ilmoittelen, postausta tulee varmasti pikapuoliin aiheesta kunhan saan tämän operaatio Vauvan alta pois :) Tallipihalla olisi ainakin tarkoitus joissakin tapahtumissa olla mukana syksyn mittaan, muuallakin mahdollisesti, riippuen siitä miten ehdin kerätä, käsitellä ja pakata tuotteita kasaan.

      Poista
  7. Tosi kuivaa on ollut joka paikassa.

    Onnea uudelle yritykselle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Onneksi nyt on helpottamaan päin :)

      Kiitos kiitos paljon!

      Poista
  8. Vauvamasun kanssa puuhastelu ei tosiaan ole helppoa!
    Mä olen noviisi noiden villivihannesten kanssa, mutta hiljalleen opin.. Mitä teet horsmasta? Ja voiko lehtiä kerätä vielä vaikka horsma jo kukkii?
    Keräsin pari nippua horsman lehtiä kuivumaan jo aiemmin, ja viime viikolla kukkia. Niitä ajattelin käyttää teehen, lehtiä vaikkapa sämpylätaikinaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä siinä omat haasteensa on :) Nyt olen kärvistellyt pari viimeistä viikkoa melko rajujen supistusten kanssa, valvominen ja jatkuva kipuilu niiden takia on lyönyt vähän kapulaa rattaisiin.. Toivottavasti ei ihan hirveästi heilahtaisi yliajalle, ainakaan jos kivut meinaavat tällaisenaan jatkua.

      Horsmaa käytän kuivattuna juurikin viherjauheena vähän kaikenlaisessa ruuanlaitossa, smoothieissa sekä teenä. Lehtiä voi kerätä etenkin teeaineiksi näin kukinta-aikaankin, mutta teeksi tehtäessä kannattaa lehdet ensin hiostaa! Aromit tulevat huomattavasti paremmin esiin :)

      Poista
    2. Voi ei, tuollainen valvominen ja kipu verottaa ikävästi voimia! Toivottavasti pikkuinen haluaa pian tulla ulos! <3

      Kiitos vinkistä! Hiostaminen jäi nyt, mutta ajattelin vielä kokeilla horsmankukkahyytelöä. kun vaan töiltä ehtis..

      Poista