maanantai 12. maaliskuuta 2018

Munarivari ja muita kuulumisia kanalasta


Viikonloppuna saimme kanalaan vihdoin kipeästi kaivatun ja käytännöllisen munintapesän. Lämmin kanala valmistui jo syksyllä, mutta jostain syystä olemme aikailleet ja jahkailleet kunnon munintakoppien kanssa ja päätyneet milloin minkäkin sorttisiin väliaikaisiin pesäratkaisuihin. Nyt kanalan kevättyhjennyksen yhteydessä päätimme kumminkin pistää pesäasiankin kerralla kuntoon.

Aiemmassa kanalassa meillä oli käytössä kanoille simppelit, seinään kiinnitetyt puulaatikot, mutta ne olivat äärimmäisen epäkäytännölliset: kanat käyttivät munintakoppien kattoja nukkuma- ja oleskelutasoinaan ja lyhyessä ajassa niiden päälle ehti paakkuuntua sellainen kakkakerros, jota et millään ilveellä raaputtanut enää irti. Sellaiset ratkaisut olivat siis tällä kertaa ehdoton ei. Tanskalaista maajussia katsellessamme kiinnitimme Antin kanssa samaan aikaan huomiota jaksossa vilahtavaan kanojen munintapesäsysteemiin, ja totesimme, että tuohan on näppärä. Pesiä oli rivissä monta, ja katto oli kalteva, jottei se houkuttelisi kanoja kökkimään pesien päällä.


Eräät eivät täysin sisäistäneet munarivarin ideaa
Antti suuntasi lauantaina verstaalleen ja nakutteli siellä parissa tunnissa hienon pesäsysteemin, jota nyt kutsumme munarivariksi. Munarivarissa on kolme mukavan kokoista pesää vieretysten, ja pesien avonaisella sisäänkäyntiseinustalla on pieni kynnys, joka estää pesän pehmikkeiden sekä munien poisvierimisen.

En ole nähnyt kanojen vielä pesissä käyvän, mutta Jaakoppi-kukko tietysti teki oitis tupatarkastuksen. Se tunki päänsä vuorotellen joka pesään ja kotkotti siellä niin että kaikui. Pitäähän se nyt asiansa osaavan kukon tarkistaa, ettei satu vaikka kettu lymyilemään jossain pesän takanurkassa!
Kuten kuvista näkyy, tuntuvat pesät koko laumaa suuresti kiinnostavan. Jos ei munia ala kuulua, kokeilen hyväksi havaittua golfpallokikkaa: meillä kanat ovat innostuneet munimaan oikeaan paikkaan, kun pesään on asetellut hämymunaksi golfpallon. Kai se toimii jonkinlaisena kimmokkeena kanoille, että tänne on joku muukin muninut, tämä on hyvä paikka.



Kanalan kuivikkeessa olemme nyt talven mittaan siirtyneet hamppukuivikkeeseen. En oikein osaa päättää, mitä mieltä siitä olen: toisaalta hamppu on jotenkin mukavasti paikallaan pysyvä, valoisa ja pölisee vähän, mutta toisaalta se ei ole mikään halvin pohjakuivike ja kanankakka ei oikein tunnu siihen imeytyvän. Lisäksi se jää kostuessaan hassuina paakkuina kanojen kynsiin kiinni. Toisaalta materiaali on ekologinen ja nopeasti maatuva, mikä on suuri plussa kun miettii, että kuivikkeet päätyvät meillä aina hyötykäyttöön marjapensaiden juurelle, kasvimaalle tai kohopenkkien rakennusaineiksi. Turvehan olisi myös todella toimiva materiaali viljelyksiä ajatellen, mutta minulle on jäänyt hiukan epäselväksi, tuenko turvetta käyttämällä jotain epämääräisiä soidentuhoamistoimia. Myönnetään, olen ollut toistaiseksi liian laiska ottaakseni asiasta selvää. Toistaiseksi hamppu toimii riittävän hyvin, joten näillä mennään.

Kun kanalamme valmistui, olimme muka kiinnittävinämme orret sen verran kauas takaseinästä, ettei kakka pääsisi roiskumaan seinään saakka. Kävi kumminkin ilmi, että näköjään mikään etäisyys ei ole riittävä, kun puhutaan kanankakan roiskekantamasta: Takaseinä on ihan hirvittävässä kunnossa, eikä tuotos tahdo irrota millään ilveellä hiukan karheasta seinäpinnasta. Olen suunnitellut orsien alle eräänlaista kakkalippaa, johon kakka (toivottavasti) roiskuisi seinien sijasta. Samalla lippa keräisi jätökset, eikä orsien alle kasaantuisi aina hervotonta määrää kananskeidaa, jossa kanat sitten päiväseltään pyörivät ja tahriintuvat. Lippa voisi olla jotain kevyttä ja helposti pestävää materiaalia, vaikkapa kerniliinaa, jonka saisi helposti kiinnitettyä ja irrotettua jonkinlaisella naru-koukku -systeemillä. Lupaan päivittää idean jalostumista blogiin tuotekehittelyn edetessä!

Silkkikana Hönö-Hempukan ja tyrniskukko Jaakopin kaunis ja kivaluontoinen tytär, joka vielä ulkonäöltään muistuttaa paljon alkuperäistä, nyt jo edesmennyttä Hempukka-nimistä kanaamme! Tämä ihanuus olisi myös myytävänä ja uutta kotia vailla, vink vink.

Tipuliinot kasvavat kohinalla. Nyt Nilkku-Hillevin alla majailee jo yhteensä kuusi potraa tipua, joista nuorin kuoriutui viime yönä.

***

Loppuun vielä arvontavinkki! Ihastuttavassa Maatiaiskanasen elämää -blogissa on meneillään arvonta, jossa voi voittaa upean Akiro kaarikasvihuoneen! Käy kurkkaamassa ja osallistumassa:


16 kommenttia:

  1. Jo vain on hyvännäköinen pesintäpaikka! 🤗 Meillä ei ole pidetty munintataukoa koko talvena 🤔 Mitenhän sellaisen saisi järjestettyä 😁 Olen ymmärtänyt, että se tekisi kanalle ihan hyvää pitää taukonsa munimisesta kuitenkin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, no meidän kanat on sitten taukoilleet teidänkin kanojen edestä! Teillä on selvästi liian hyvät olot olleet kanoilla koko talven, kun eivät ole tajunneet taukoa pitää ;) Valon vähentäminen ja ruuan hetkellinen yksipuolistaminen luulisi toimivan, vaikka enpä toisaalta usko, että noille siitä vahinkoa on vaikka talvipaussi jäisikin väliin :)

      Mutta joo, meillä tosiaan oli piiitkä tauko alkutalvesta, sitten munahanat aukesivat hetkeksi ja Nilkku-Hillevin lässähdettyä hautomaan koko porukka kävi munimassa sen pesään.. Kun Nilkkis lopetti hautomisen, lakkasi taas munien tulo tykkänään. Nyt ei näy ei kuulu. Täytyy ruveta asettamaan pian jotain ukaaseja jos ei meno muutu :D

      Poista
  2. Upeat pesintäpaikat <3 Ja ihania nuo teidän kanaset <3 Kiva, kun linkkasit arvonnan blogiisi :) Kiitoksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Kaikki kunnia hienosta pesästä isännälle, hän on kyllä varsin näppärä käsistään. Kanasia meiltä löytyy nyt kyllä joka lähtöön, kun siellä on vanhemmat kanat, vuotiaat, viime syksyn poikaset ja nyt kuoriutuneet kaikki iloisesti sekaisin :D Alkaa tilat täyttyä, mutta onneksi tulee kevät kohisten niin pääsee kotkottimetkin sitten taas ulkoilemaan, ja osa uusia koteja etsimään.

      Poista
  3. Mä luin monta kertaa että "munaraivari"!😂

    Mutta joo, hyvän näköinen munintapesä on. Meillä on vähän saman tyyppinen ratkaisu. Hieman umpinaisempi vain. Kun vaan noi kanat alkaisivat taas munimaan! 😡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, ja itse luen jostain syystä jatkuvasti, että "munaiivari" :D
      Umpinaisuus on noissa kyllä ihan hyvästä, jätettiin tuolleen avoimeksi sitä silmällä pitäen että on sitten helpompi pitää puhtaana. Niitä verhoja mietin, että varmaan toisivat vähän sitä umpinaisempaa tuntua ja kanoille olisi niin mieluisampi. Täällä myös nyt innolla odotellaan, että muninta alkaisi taas! Vähän on ollut nyt vaihtelevaa sen suhteen.

      Poista
  4. Itse jouduin vastikään syksyllä antamaan kanarouvamme uuteen kotiin, kun vuosi takaperin puhjennut allerginen astma oireili aivan sanoinkuvaamattomalla tavalla juurikin näistä ihanista rouvasista. Mutta kun rouvaset vielä olivat, niin ostin kanalan takaseinälle, orsien taakse, sopivan seinän kokoisen palan vahakangasta - se toimi samalla sekä maalina kakka-ammuksille, että söpönä sisustuselementtinä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kanat kyllä pölisevät ihan tolkuttomasti, jos astman poikasta löytyy niin varmasti nuo jos mitkä saa oireet pintaan...
      Just tuollaista vahakangassysteemiä olen miettinyt, kiva kuulla että toimii! Ihania kuoseja niitä näkyy olevan, vielä kun munintapesän verhot valitsee mätsäämään kakkalipan kuosiin niin kyllä kelpaa :D

      Poista
  5. Kiva postaus! Kuvat on ihania ja näyttää mukavalle heidän asuinalue :) Meilläkin on suunnitteilla ottaa kanoja ja kukko, mutta ei vielä tässä vaiheessa. Olemme aloittaneet koppi ja aitausalueen rakentamisen Retulle ja Tahvolla, kahdelle Belgian jätti kanille jotka kotiutuvat joskus huhtikuussa. Retu ja Tahvo vielä kasvavat --> https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.fi/
    Seuraavaksi sitten alamme pohtimaan lampaat / kanat & kukko / vuohi - asioita <3
    Mukavaa päivää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä on aivan ihanaa seutua. Maalaismaisemaa ja huikean kaunis luonto. Sitä tulen varmasti täällä blogissa varmasti vielä paremmin esittelemään :)

      Kanat kukkoineen on kyllä aivan mahtavia kotieläimiä, suht vaivattomia ja hyödyllisiä. Sen lisäksi niitä on ihana seurailla ja ovat kauniita katsella. Belggari minulla on ollut kerran, aivan ihana rotu :D Oikein kunnon leppoisia jässiköitä ovat.
      Tutulta kuulostaa nuo teidän pohdinnat, samalla tavoin meilläkin pikkuhiljaa edettiin lajista toiseen ja eläinmäärä ja lajikirjo kasvoi! Nyt tuntuu, että olemme löytämässä meille aika sopivaa kokoonpanoa - kesäkalkkunoiden ottamista olemme vielä lisäksi miettineet, mutta ihan vielä se ei ole ajankohtaista kumminkaan. Mutta niin nämä eläintouhut vaan vievät mennessään :D

      Poista
  6. Heippa!

    Voi että,on kyllä hieno ja kätevän näköinen munintatalo!:)Tuo vino katto onkin hyvä idea.Meillä on tehty vanhasta kaapista pesät kanoille,ja mielellään istuvat ja sotkevat katon..kanat ovat kyllä mestareita mitä sotkemiseen tulee:),uudet,puhtaat kuivikkeet on parissa minuutissa kuopsuteltu ylösalaisin..mutta sitä kai se kanan elämä on!:)Oikein ihania ja aurinkoisia kevättalven päiviä sinne teille,ja muistahan olla varovainen ja ottaa rauhallisesti masusi kanssa!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippahei!

      Kanoilta kyllä tuo sotkeminen onnistuu, vain ankat tuntuvat olevan vielä pahempia sottapyttyjä! Mutta sitä se kanana elo totta tosiaan on että kuopsutellaan ja sotketaan, onneksi on sitten henkilökuntaa joka tulee perässä ja siivoaa ;)

      Kiitos ja samoin sinne, toivottavasti se kevät tulla jolkottelisi jo pian sinne pohjoiseenkin! Ja koitan malttaa ja muistaa varoa liikaa masun kanssa viuhtomista, se on kyllä ihan hyvä että joku siitä välillä aina muistuttelee kun itsellä meinaa vähän jäädä vauhti päälle :D Oli kiva kuulla sinusta, voikaa hyvin koko perhe! <3

      Poista
  7. Hieno rivari kanoille! Meilläkin kanat haluava munia kaikki samaan pesään, vaikka vapaita pesiä olisi tarjolla. Aamupäivän jonotushuuto on kauheaa kuunneltavaa, eikä auta yhtään, vaikka kuinka kävisi näyttämässä vapaita paikkoja. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, jonotushuutoa pidetään täälläkin jo yhteen tiettyyn loossiin, vaikkei kukaan vielä edes muni :D Kanat, ei voi aina ymmärtää...

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Vielä kun ymmärtäisivät hyvän päälle ja alkaisivat munimaan sinne! ;D

      Poista